Musiikkiteollisuus tilastoina: Suomen ala 1,4 miljardia euroa

Suomen äänitemarkkinat 2025

1. Äänitemyynti 86,1 miljoonaa euroa

Musiikkituottajat eli IFPI Finland laskee suomalaisen äänitemyynnin verottomaksi tukkuarvoksi 86,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. Luku kuvaa sitä rahaa, joka jää levy-yhtiöille, ei kuluttajien maksamaa loppusummaa.¹

2. Yhdestoista peräkkäinen kasvuvuosi

Markkina kasvoi 3,2 prosenttia edellisvuodesta, ja kyseessä on jo yhdestoista perättäinen kasvuvuosi. Suomen äänitemarkkina on siis noussut yhtäjaksoisesti koko suoratoiston valtakauden ajan.¹

3. Kokonaisarvo 113,6 miljoonaa euroa

Kun mukaan lasketaan esityskorvaukset ja synkronointitulot, äänitemarkkinan kokonaisarvo nousee 113,6 miljoonaan euroon. Ero pelkkään myyntilukuun kertoo, kuinka suuri osa alan rahavirrasta tulee nykyään muualta kuin suorasta myynnistä.²

4. Digitaalinen osuus 95 prosenttia

Digitaalinen myynti, käytännössä suoratoisto, vastaa noin 95 prosentista markkinasta ja on arvoltaan 81,6 miljoonaa euroa. Suomi on siis yhtä suoratoistovetoinen markkina kuin muutkin Pohjoismaat.²

5. Fyysiset formaatit enää 4,5 miljoonaa euroa

Fyysisten äänitteiden myynti jää 4,5 miljoonaan euroon eli noin viiteen prosenttiin markkinasta. Kaksikymmentä vuotta sitten sama luku oli lähes koko markkina.²

6. Vinyyli on yli puolet fyysisestä myynnistä

Vinyylilevyjen myynti oli 2,9 miljoonaa euroa, mikä on yli puolet koko fyysisestä myynnistä. Fyysinen musiikki on Suomessa muuttunut käytännössä vinyylibisnekseksi.²

7. Vinyyli ohitti CD:n viidettä vuotta peräkkäin

Vinyylin myyntiarvo ylitti CD-levyjen myyntiarvon vuonna 2025 jo viidettä vuotta peräkkäin. Kyse ei siis ole yksittäisestä piikistä vaan vakiintuneesta asetelmasta.¹

Kotimainen musiikki pitää pintansa

8. Kotimaisen musiikin osuus 38 prosenttia

Kotimaisen musiikin osuus IFPI:n jäsenyhtiöiden äänitemyynnistä oli 38 prosenttia vuonna 2025. Osuus on kansainvälisesti vertaillen korkea ja on pysynyt kasvussa.¹

9. Suoratoiston kärjessä 85 prosenttia kotimaista

Suomen 200 suoratoistetuimman kappaleen listalla peräti 85 prosenttia oli kotimaisia julkaisuja. Suomalainen kuuntelija kuuntelee siis ennen kaikkea suomalaista musiikkia.¹

10. Indie-yhtiöiden osuus 27 prosenttia

Riippumattomien levy-yhtiöiden osuus kotimaisen musiikin kulutuksesta oli noin 27 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Suoratoisto on madaltanut kynnystä julkaista ilman suurta levy-yhtiötä.¹

11. IFPI:n jäsenet kattavat noin 75 prosenttia markkinasta

IFPI Finlandin jäsenyhtiöt vastaavat arviolta 75 prosentista koko Suomen äänitemarkkinasta. Loppuosa jakautuu jäsenyyden ulkopuolisille yhtiöille ja omakustanteille, joten todellinen markkina on virallisia lukuja hieman suurempi.¹

Koko musiikkiala, ei vain äänitteet

12. Musiikkialan kokonaisarvo 1,4 miljardia euroa

Kun mukaan lasketaan elävä musiikki, koulutus ja tekijänoikeustulot, Suomen musiikkialan kokonaisarvo oli noin 1,4 miljardia euroa vuonna 2025. Se laski 1,6 prosenttia edellisvuodesta, vaikka äänitepuoli kasvoi.³

13. Elävä musiikki on alan suurin lohko

Elävä musiikki oli 629,7 miljoonaa euroa eli selvästi suurin yksittäinen osa alaa. Se myös supistui 3,8 prosenttia, mikä selittää koko alan laskun.³

14. Musiikkikoulutus 490,5 miljoonaa euroa

Musiikkikoulutuksen arvo oli 490,5 miljoonaa euroa. Suomalaisen musiikkialan erikoisuus on, että koulutus on rahassa mitattuna lähes yhtä suuri kuin koko keikkabisnes.³

15. Tekijänoikeus ja kustannus 123,4 miljoonaa euroa

Tekijänoikeuskorvaukset ja musiikkikustannus tuottivat yhteensä 123,4 miljoonaa euroa, kasvua yksi prosentti. Tämä on se osa alasta, joka virtaa suoraan tekijöille ja kustantajille.³

Teosto ja Gramex: mitä tekijöille päätyy

16. Teoston keräämät korvaukset ennätykselliset 92,3 miljoonaa euroa

Teoston edustaman musiikin tekijänoikeuskorvaukset nousivat ennätykselliseen 92,3 miljoonaan euroon vuonna 2025, yli neljä miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Raja 90 miljoonaa ylittyi ensimmäistä kertaa.⁴

17. Teosto tilitti 79,6 miljoonaa euroa tekijöille

Oikeudenhaltijoille tilitettiin ennätykselliset 79,6 miljoonaa euroa, kun vuonna 2024 summa oli 75,4 miljoonaa. Kasvu tuli erityisesti suoratoistosta ja ulkomailta kerätyistä korvauksista.⁴

18. Teoston kulusuhde 13,2 prosenttia

Teoston toimintakulut olivat 12,6 miljoonaa euroa, jolloin kulusuhde laski 13,2 prosenttiin edellisvuoden 13,4 prosentista. Mitä matalampi luku, sitä suurempi osa kerätystä rahasta päätyy tekijöille.⁴

19. Gramex keräsi 27,5 ja tilitti 19,9 miljoonaa euroa

Esittäjiä ja tuottajia edustava Gramex keräsi musiikin käytöstä 27,5 miljoonaa euroa ja maksoi neljässä tilityksessä 19,9 miljoonaa euroa esittäjille ja tuottajille.⁵

20. Taustamusiikki on Gramexin suurin tulonlähde

Kaupoissa, ravintoloissa ja työpaikoilla soiva taustamusiikki tuotti 11,8 miljoonaa euroa, radio ja televisio 7,8 miljoonaa ja internet 4,7 miljoonaa. Suomessa siis kauppakeskuksen kaiuttimet tuottavat esittäjille enemmän kuin verkko.⁵

Vienti ja maailmanmarkkina

21. Musiikkivienti 149,8 miljoonaa euroa

Music Finlandin mukaan suomalaisen musiikkiviennin kokonaisarvo oli 149,8 miljoonaa euroa vuonna 2024, kasvua kahdeksan prosenttia. Ydinviennin eli keikkojen, äänitteiden ja tekijänoikeustulojen osuus oli 28,3 miljoonaa euroa.⁶

22. Maailman äänitemarkkina 29,6 miljardia dollaria

Globaali äänitemusiikin liikevaihto kasvoi 4,8 prosenttia 29,6 miljardiin dollariin vuonna 2024, kymmenettä vuotta peräkkäin. Suomen osuus tästä on pieni, mutta kasvusuunta on sama.⁷