Tekoälymusiikki tilastoina: puolet lataukista, kolme prosenttia kuuntelusta

Kuinka paljon tekoälymusiikkia syntyy

1. Yli puolet Deezerin päivittäisistä lataukista

Deezer ilmoitti heinäkuussa 2026, että täysin tekoälyllä tuotetun musiikin osuus ylitti ensimmäistä kertaa 50 prosenttia päivittäisistä lataukista. Huippulukema oli noin 90 000 tekoälyraitaa päivässä kesäkuussa 2026.¹

2. Huhtikuussa 2026 osuus oli 44 prosenttia

Huhtikuussa 2026 tekoälyraitojen osuus uusista lataukista oli 44 prosenttia, noin 75 000 kappaletta päivässä. Vuotta aiemmin luku oli 10 000 päivässä.²

3. Syyskuussa 2025 osuus oli 28 prosenttia

Syyskuussa 2025 tekoälyraitoja tuli Deezeriin yli 30 000 päivässä, mikä oli 28 prosenttia lataukista. Huhtikuussa 2025 osuus oli vielä 18 prosenttia.³

4. Tammikuussa 2025 osuus oli 10 prosenttia

Tammikuussa 2025 tekoälymusiikkia oli noin kymmenen prosenttia Deezerin päivittäisistä toimituksista, noin 10 000 raitaa päivässä. Osuus siis viisinkertaistui puolessatoista vuodessa.⁴

5. Yli 13,4 miljoonaa merkittyä raitaa vuonna 2025

Deezer tunnisti ja merkitsi vuoden 2025 aikana yli 13,4 miljoonaa tekoälyllä tuotettua raitaa. Se on enemmän kuin monen palvelun koko katalogi vielä kymmenen vuotta sitten.²

6. Kuuntelusta vain 1-3 prosenttia

Vaikka tekoälyraidat ovat yli puolet lataukista, niiden osuus tosiasiallisesta kuuntelusta jäi Deezerissä yhteen tai kolmeen prosenttiin. Tuotanto ja kysyntä ovat siis täysin eri kokoluokassa.¹

7. Jopa 85 prosenttia soitoista oli petoksia

Deezerin mukaan jopa 85 prosenttia tekoälyraitojen tuottamista kuunteluista oli vuonna 2025 petollisia ja ne poistettiin korvausten piiristä. Suuri osa tekoälymusiikista ei siis ole tehty kuunneltavaksi vaan kerryttämään korvauksia.⁵

8. Spotify otti käyttöön alan merkintästandardin

Spotify julkisti syyskuussa 2025 päivitetyn tekoälylinjauksen, jossa se ottaa käyttöön DDEX-standardin tekoälyn käytön merkitsemiseen. Viisitoista levy-yhtiötä ja jakelijaa sitoutui standardiin.⁶

9. Deezer merkitsee tekoälyalbumit automaattisesti

Deezer oli ensimmäinen suoratoistopalvelu, joka merkitsee täysin tekoälyllä tuotetut albumit automaattisesti omalla tunnistustyökalullaan. Työkalu otettiin käyttöön tammikuussa 2025.⁴

Kuuleeko kuulija eron

10. 97 prosenttia ei tunnistanut tekoälyä

Deezerin ja Ipsosin tutkimuksessa 97 prosenttia vastaajista ei osannut erottaa tekoälyn tuottamaa musiikkia ihmisen tekemästä sokkokuuntelussa. Testissä oli kolme kappaletta, joista kaksi oli tekoälyn tekemiä.⁷

11. Vain 3 prosenttia sai kaikki oikein

Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista tunnisti kaikki kolme kappaletta oikein. Tulos oli käytännössä sama kuin arvaaminen.⁷

12. Tutkimuksessa 9 000 vastaajaa kahdeksasta maasta

Tutkimus tehtiin lokakuussa 2025 ja siihen osallistui 9 000 aikuista kahdeksasta maasta. Toteuttaja oli Ipsos Digital.⁷

13. 71 prosenttia yllättyi omasta tuloksestaan

Vastaajista 71 prosenttia sanoi yllättyneensä siitä, ettei osannut erottaa tekoälyä ihmisestä, ja 52 prosenttia koki asian epämukavaksi. Tulos ei siis vastannut ihmisten omaa käsitystä kyvyistään.⁷

Suomalaisen musiikkialan asenteet

14. 47 prosenttia suomalaisista ammattilaisista on käyttänyt tekoälyä

Teoston kyselyssä 47 prosenttia suomalaisista musiikkialan ammattilaisista oli käyttänyt tekoälytyökaluja alkuvuoteen 2025 mennessä. Euroopan keskiarvo oli 35 prosenttia.⁸

15. Kyselyyn vastasi 1 108 ammattilaista

Teoston toiseen tekoälykyselyyn vastasi 1 108 suomalaista musiikkialan ammattilaista joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä. Kyseessä on alan laajin suomalainen selvitys aiheesta.⁸

16. Myönteisyys putosi 43 prosentista 28 prosenttiin

Tekoälyyn myönteisesti suhtautuvien osuus laski suomalaisilla musiikkiammattilaisilla 43 prosentista vuonna 2023 kahteenkymmeneenkahdeksaan prosenttiin vuonna 2025. Käyttö siis kasvoi ja innostus laski samaan aikaan.⁸

17. 88 prosenttia on huolissaan tulonjaosta

Vastaajista 88 prosenttia oli huolissaan siitä, että tekoäly vääristää musiikin tulonjakoa. Huoli on siis lähes yksimielinen.⁸

18. 64 prosenttia sallisi käytön korvausta vastaan

Suomalaisista musiikkiammattilaisista 64 prosenttia sallisi musiikkinsa käytön tekoälysovelluksissa, jos siitä maksettaisiin korvaus. Vuonna 2023 vastaava osuus oli 49 prosenttia.⁸

19. 94 prosenttia vaatii lupaa opetusaineistoon

Teoston tammikuun 2025 kyselyssä 94 prosenttia suomalaisista musiikintekijöistä katsoi, että oikeudenhaltijalta on kysyttävä lupa ennen teosten käyttöä tekoälyn opetusaineistona. Vain neljä prosenttia sallisi käytön ehdoitta.⁹

20. 93 prosenttia haluaa sääntelyä

Vastaajista 93 prosenttia toivoi, että päättäjät ratkaisevat tekoälyn ja tekijänoikeuden ongelmat sääntelyllä. Ala ei siis luota markkinaehtoiseen ratkaisuun.⁹

21. Alle 35-vuotiaista 75 prosenttia suhtautuu kielteisesti

Alle 35-vuotiaista suomalaisista musiikkiammattilaisista 75 prosenttia suhtautui tekoälyyn kielteisesti. Nuorimmat ovat siis kriittisimpiä, eivät myönteisimpiä.⁹

Sääntely ja tekijänoikeus

22. EU:n tekoälyasetuksen artikla 50 sovelletaan 2. elokuuta 2026 alkaen

EU:n tekoälyasetuksen 50 artiklan läpinäkyvyysvelvoitteita sovelletaan 2. elokuuta 2026 alkaen. Ne koskevat myös tekoälyn tuottamaa ääntä.¹⁰

23. Koneluettava merkintä on pakollinen

Artikla 50 kohta 2 velvoittaa tekoälyjärjestelmien tarjoajat merkitsemään synteettisen ääni-, kuva-, video- ja tekstisisällön koneluettavassa muodossa. Kuulijan pitää siis voida saada tieto siitä, että kappale on tekoälyn tekemä.¹⁰

24. Vanhoille järjestelmille siirtymäaika joulukuuhun 2026

Ennen elokuuta 2026 markkinoilla olleille generatiivisille järjestelmille annettiin siirtymäaika 2. joulukuuta 2026 asti. Käytännössä merkinnät yleistyvät siis vasta vuoden 2027 aikana.¹⁰

25. Suomen valvontaviranomaiset saivat toimivallan 1.1.2026

Suomessa tekoälyasetusta valvovien viranomaisten toimivaltuudet tulivat voimaan 1. tammikuuta 2026, ja valvonta jakautuu 15 eri viranomaiselle. Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä.¹¹

26. Pelkkä tekoälyn tuotos ei saa tekijänoikeutta

Suomen ja EU:n tekijänoikeuslainsäädännön mukaan suojan voi saada vain luonnollisen henkilön itsenäinen ja omaperäinen luova työ. Pelkästään tekoälyn tuottama sisältö ei siis automaattisesti saa tekijänoikeussuojaa.¹²

27. Väitöskirja: suoja edellyttää ihmisen panosta

Anton Ylikallion lokakuussa 2025 tarkastetussa väitöskirjassa todetaan, että tekoälyn tuottama musiikki voi saada tekijänoikeussuojan vain, jos siihen liittyy merkittävä ja osoitettava ihmisen luova panos. Rajanveto ratkaistaan tapauskohtaisesti.¹³

Tekoälymusiikin talous

28. Suno arvostettiin 5,4 miljardiin dollariin

Suno keräsi kesäkuussa 2026 yli 400 miljoonan dollarin rahoituskierroksen, joka nosti sen arvoksi 5,4 miljardia dollaria. Arvo yli kaksinkertaistui puolessatoista vuodessa.¹⁴

29. Sunolla yli kaksi miljoonaa maksavaa käyttäjää

Sunolla oli helmikuussa 2026 yli kaksi miljoonaa maksavaa tilaajaa ja toimitusjohtajan mukaan noin 300 miljoonan dollarin vuositulot. Kyseessä on siis jo oikea liiketoiminta, ei kokeilu.¹⁵

30. CISAC: 24 prosenttia tuloista vaarassa

CISACin joulukuussa 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan musiikintekijöiden tuloista 24 prosenttia on vaarassa siirtyä generatiiviselle tekoälylle vuoteen 2028 mennessä. Audiovisuaalisilla tekijöillä luku on 21 prosenttia.¹⁶

31. Kumulatiivinen menetys 22 miljardia euroa

Saman tutkimuksen mukaan musiikin ja audiovisuaalisen alan tekijöiden yhteenlaskettu tulonmenetys vuosina 2023-2028 on 22 miljardia euroa, josta musiikin osuus on 10 miljardia. Vuositasolla musiikintekijöiden menetys olisi neljä miljardia euroa vuonna 2028.¹⁷

32. Tekoälytuotosten markkina kasvaa 64 miljardiin

Generatiivisen tekoälyn musiikki- ja audiovisuaalimarkkinan ennustetaan kasvavan noin kolmesta miljardista eurosta 64 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä. Kasvu ei siis palaudu tekijöille ilman sääntelyä.¹⁶

33. Goldman Sachs: 0,1 prosenttia rojaltipotista

Goldman Sachsin kesäkuussa 2025 julkaistun raportin mukaan tekoälyn tuottama musiikki vastasi tuolloin vain noin 0,1 prosentista musiikkialan rojaltipotista. Ero lataus- ja tulo-osuuden välillä on siis valtava.¹⁸