Tekoälymusiikin kritiikki: 90 000 raitaa päivässä, jota kukaan ei tilannut

Ongelma ei ole laatu vaan määrä

1. Yli 90 000 tekoälyraitaa päivässä

Deezeriin ladattiin kesäkuussa 2026 huipussaan noin 90 000 täysin tekoälyllä tuotettua raitaa päivässä. Yksikään ihmisten tekemä katalogi ei kasva tuollaista tahtia.¹

2. Osuus lataukista ylitti puolet

Heinäkuussa 2026 tekoälymusiikin osuus päivittäisistä lataukista ylitti ensimmäistä kertaa 50 prosentin rajan. Kolmessatoista kuukaudessa osuus oli noussut kymmenestä prosentista yli viiteenkymmeneen.¹

3. Kuuntelusta vain 1-3 prosenttia

Tekoälyraitojen osuus tosiasiallisesta kuuntelusta jäi silti yhteen tai kolmeen prosenttiin. Musiikkia siis tuotetaan valtavia määriä ilman, että kukaan pyysi sitä.¹

4. Jopa 85 prosenttia soitoista oli petoksia

Deezerin mukaan jopa 85 prosenttia tekoälyraitojen kuunteluista oli vuonna 2025 petollisia ja ne demonetisoitiin. Merkittävä osa tekoälytuotannosta on siis suoraa korvausjärjestelmän hyväksikäyttöä.²

5. Yli 13,4 miljoonaa raitaa yhtenä vuonna

Deezer tunnisti ja merkitsi pelkästään vuoden 2025 aikana yli 13,4 miljoonaa tekoälyraitaa. Jokainen niistä kilpailee samasta rojaltipotista aidon musiikin kanssa.³

Miksi tämä osuu tekijän tiliin

6. CISAC: 24 prosenttia tuloista vaarassa

CISACin tutkimuksen mukaan musiikintekijöiden tuloista 24 prosenttia on vaarassa siirtyä generatiiviselle tekoälylle vuoteen 2028 mennessä. Kyse ei ole marginaalista vaan neljänneksestä.⁴

7. Kumulatiivinen menetys 22 miljardia euroa

Musiikin ja audiovisuaalisen alan tekijöiden yhteenlaskettu tulonmenetys vuosina 2023-2028 arvioidaan 22 miljardiksi euroksi, josta musiikin osuus on 10 miljardia. Vuositasolla musiikintekijät menettäisivät neljä miljardia euroa vuonna 2028.⁵

8. Tekoälytuotosten markkina kasvaa 64 miljardiin

Samaan aikaan generatiivisen tekoälyn tuotosten markkina kasvaisi kolmesta miljardista eurosta 64 miljardiin euroon. Raha ei katoa, se vaihtaa vastaanottajaa.⁴

9. Suno arvostettiin 5,4 miljardiin dollariin

Suno keräsi kesäkuussa 2026 yli 400 miljoonan dollarin rahoituksen ja arvostettiin 5,4 miljardiin dollariin. Yhtiön arvo on siis moninkertainen Suomen koko äänitemarkkinaan nähden.⁶

10. Sunolla yli kaksi miljoonaa maksavaa käyttäjää

Sunolla oli helmikuussa 2026 yli kaksi miljoonaa maksavaa tilaajaa ja noin 300 miljoonan dollarin vuositulot. Käyttäjät maksavat siis mielellään, mutta eivät musiikin tekijöille.⁷

11. Suomen koko äänitemarkkina on 86,1 miljoonaa euroa

Suomen äänitemarkkinan arvo oli 86,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. Se on murto-osa siitä, mitä yksi tekoälymusiikkiyhtiö on sijoittajille arvoltaan.⁸

Mitä suomalaiset tekijät ajattelevat

12. Myönteisyys putosi 43 prosentista 28 prosenttiin

Tekoälyyn myönteisesti suhtautuvien osuus suomalaisilla musiikkiammattilaisilla putosi 43 prosentista vuonna 2023 kahteenkymmeneenkahdeksaan prosenttiin vuonna 2025. Mitä enemmän alaa kokeiltiin, sitä vähemmän siihen luotettiin.⁹

13. Käyttö kasvoi samaan aikaan 47 prosenttiin

Samaan aikaan tekoälytyökaluja käyttäneiden osuus nousi 47 prosenttiin, kun Euroopan keskiarvo oli 35 prosenttia. Suomalaiset ovat siis eurooppalaista kärkeä käytössä ja samalla kriittisempiä kuin ennen.⁹

14. 88 prosenttia pelkää tulonjaon vääristymistä

Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia oli huolissaan siitä, että tekoäly vääristää musiikin tulonjakoa. Huoli on siis lähes yksimielinen, ei marginaalinen.⁹

15. Alle 35-vuotiaista 75 prosenttia kielteisiä

Nuorimmista, alle 35-vuotiaista ammattilaisista 75 prosenttia suhtautui tekoälyyn kielteisesti. Väite siitä, että vain vanha polvi vastustaa muutosta, ei pidä paikkaansa.¹⁰

16. 94 prosenttia vaatii lupaa opetusaineistoon

Suomalaisista musiikintekijöistä 94 prosenttia katsoi, että oikeudenhaltijalta on kysyttävä lupa ennen teosten käyttöä tekoälyn koulutuksessa. Vain neljä prosenttia sallisi käytön ehdoitta.¹⁰

17. 93 prosenttia haluaa sääntelyä

Vastaajista 93 prosenttia toivoi päättäjien ratkaisevan tekoälyn ja tekijänoikeuden ongelmat sääntelyllä. Ala ei siis usko, että markkina korjaa tämän itse.¹⁰

18. 64 prosenttia sallisi käytön, jos siitä maksetaan

Toisaalta 64 prosenttia sallisi musiikkinsa käytön tekoälysovelluksissa korvausta vastaan, kun luku oli 49 prosenttia vuonna 2023. Vastustus kohdistuu siis korvauksettomuuteen, ei teknologiaan.⁹

Sääntely tulee jäljessä

19. Merkintävelvoite alkoi 2. elokuuta 2026

EU:n tekoälyasetuksen 50 artiklan läpinäkyvyysvelvoitteita sovelletaan 2. elokuuta 2026 alkaen. Tekoälymusiikin määrä oli tuolloin jo ylittänyt puolet päivittäisistä lataukista.¹¹

20. Vanhoille järjestelmille siirtymäaika joulukuuhun

Ennen elokuuta 2026 markkinoilla olleille generatiivisille järjestelmille annettiin siirtymäaika 2. joulukuuta 2026 asti. Sääntely astuu siis voimaan vasta, kun ongelma on jo syntynyt.¹¹

21. Valvonta jakautuu Suomessa 15 viranomaiselle

Suomessa tekoälyasetusta valvovien viranomaisten toimivaltuudet tulivat voimaan 1. tammikuuta 2026, ja valvonta jakautuu viidelletoista eri viranomaiselle. Traficom on kansallinen yhteyspiste.¹²

22. Sony on yhä oikeudessa

Universal ja Warner sopivat riitansa Sunon ja Udion kanssa loppuvuonna 2025, mutta Sony Music oli kesäkuussa 2026 yhä oikeudessa molempia vastaan. Suuret levy-yhtiöt siis neuvottelivat itselleen sopimukset, eivät alalle sääntöjä.¹³

23. Muusikot haastoivat omat levy-yhtiönsä

Yhdysvaltain muusikkoliitto AFM haastoi kesäkuussa 2026 Universalin ja Warnerin oikeuteen väittäen, että sessiomuusikoiden äänitteitä lisensoitiin Sunolle ja Udiolle ilman korvausta tai mainintaa. Sopimukset tehtiin siis tekijöiden yli.¹³

24. Pelkkä tekoälytuotos ei saa tekijänoikeutta

Suomen ja EU:n tekijänoikeusoikeuden mukaan suojan voi saada vain luonnollisen henkilön itsenäinen ja omaperäinen luova työ. Tekoälyn yksin tuottama kappale jää siis suojan ulkopuolelle.¹⁴

25. Ihmisen panos ratkaisee tapauskohtaisesti

Anton Ylikallion lokakuussa 2025 tarkastetun väitöskirjan mukaan tekoälymusiikki voi saada suojan vain, jos siihen liittyy merkittävä ja osoitettava ihmisen luova panos. Rajanveto jää siis yksittäistapauksiin.¹⁵

Mitä kuulijat oikeasti haluavat

26. 97 prosenttia ei kuule eroa

Deezerin ja Ipsosin tutkimuksessa 97 prosenttia vastaajista ei erottanut tekoälyn tuottamaa musiikkia ihmisen tekemästä. Se on argumentti merkinnän puolesta, ei sitä vastaan.¹⁶

27. 52 prosenttia koki asian epämukavaksi

Vastaajista 71 prosenttia yllättyi kyvyttömyydestään ja 52 prosenttia koki sen epämukavaksi. Ihmiset eivät siis ole yhdentekeviä sen suhteen, kuka musiikin on tehnyt.¹⁶

28. 79 prosenttia pitää ihmisen luovuutta olennaisena

IFPI:n 26 maata kattaneessa kyselyssä 79 prosenttia musiikin kuuntelijoista piti ihmisen luovuutta olennaisena musiikin tekemisessä. Kyselyyn vastasi yli 43 000 ihmistä.¹⁷

29. 76 prosenttia vastustaa käyttöä ilman lupaa

Saman kyselyn mukaan 76 prosenttia katsoi, ettei artistin musiikkia tai ääntä pitäisi käyttää tekoälyssä ilman lupaa. Kuulijoiden kanta on siis sama kuin tekijöiden.¹⁷

30. 73 prosenttia haluaa tietää opetusaineiston

Vastaajista 73 prosenttia katsoi, että tekoälyjärjestelmän pitäisi ilmoittaa selkeästi, mitä musiikkia se on käyttänyt koulutukseensa. Läpinäkyvyys on siis kuluttajavaatimus, ei vain tekijänoikeuskysymys.¹⁷

31. 74 prosenttia vastustaa äänen kloonausta

Kyselyn mukaan 74 prosenttia oli sitä mieltä, ettei tekoälyä pitäisi käyttää artistin kloonaamiseen tai jäljittelyyn ilman lupaa. Tämä on tekoälymusiikin kaupallisesti kiinnostavin käyttötapa.¹⁷

32. Suomen radioissa ei soi tekoälymusiikki

Ylen marraskuun 2025 selvityksen mukaan suomalaisten radiokanavien soittolistoilla ei ollut tekoälymusiikkia, ja kanavat suhtautuivat asiaan odottavasti. Portinvartijat ovat siis toistaiseksi pitäneet.¹⁸

33. Rahasta on kyse, ei teknologiasta

Yhtälö on suoraviivainen: 64 prosenttia suomalaisista tekijöistä sallisi musiikkinsa käytön korvausta vastaan, ja 94 prosenttia vaatii lupaa. Kiista koskee siis korvausta ja suostumusta, ei sitä, saako tietokone säveltää. Tarkat tekoälymusiikin luvut löytyvät erillisestä artikkelista.⁹